Ruokahaaveet

Koska mul on kauhee nälkä, päätin heittää tiskiin lomamatkan safkoja.

Seitan currywurst / Berliini, Yellow Sunshine

 Seitan kebabbii ja ranskalaiset / Berliini, Vöner

Palak paneer / Hampuri, joku viihtyisä intialainen

Jälkkärikakkui / Düsseldorf

Voisin syödä noi kaikki tästä yhdeltä istumalta ja nälkä vaan yltyy, ni ehkä pakko lopettaa tää kuvilla mässäily tällä kertaa tähän.

Loppuun vielä yks video vihjeeks siitä missä kaupungissa on ja mihin menossa muutaman tunnin päästä.

Lomahommia

Oon ollu lomalla!
Lähdin kesäkuun ekoina päivinä kolmeks viikoks ulkomailla fillaroimaan. Siitä matkasta jonakin päivänä lisää.
Palasin viikko sitten Suomeen ja heti töihin, joten kiirettä on pitänyt.
Tässä kuva viime lauantaina Pridesta ja mun uusista hiuksista. Kuvan otti Suski Riipinen.

P.S. Äiti, en oo alkanu röökaamaan, vaan toi oli rekvisiittatyyppinen tupakka.

Kreetan viimeiset riennot

Haniassa oli paljon hylättyjä ja ränsistyneitä taloja.

Myös hienoja taloja ja kauniita puutarhoja oli paljon.

Löydettiin parhain kasvisravintola, missä oon ikinä ollut! Ravintolassa ei ollut ruokalistaa ollenkaan, vaan sympaattinen omistaja kertoi meille erikseen kaikista annoksista, joita sinä päivänä oli tarjolla. Lautasella marinoituja munakoisoja ja rusinoita.

Viininlehtikääryleitä, täytettyjä kesäkurpitsan kukkia ja kreikkalaista jogurttia.

Jälkkäriks saatiin kokilta ruoansulatusteetä, jossa oli erilaisia yrttejä.

Mikko kylläisenä ja takana oranssissa essussaan paikan omistaja, joka kehuskeli sillä, että hänen lapsensa eivät ole koskaan syöneet lihaa. Ihana kreetalainen pappa!

Kahvilan edessä rötkötti rennosti kulkukoira.

Ihana kreikkalaisesta jogurtista väännetty pehmis granaattiomenan siemenillä ja kirsikoilla. 

Kreetan toinen osa

Aamun koulutus alkoi tuorepuristetulla appelsiinimehulla. Kreetalaiset appelsiinit oli taivaallisia! Ei niistä Suomessa myytävistä voi puhua edes samassa lauseessa.

Siivooja viikkasi mun yöpuvun näin joka päivä.

Käytiin kalakylpylässä. Meinasin saada kohtauksen laittaessani jalat tonne altaaseen, koska se kutitti niin paljon. Kunhan sai itsensä rennoksi eikä miettinyt itse tapahtumaa niin paljon, toi tuntu älyttömän rentouttavalta.

Tässä todiste siitä, että kouluttautumassa me siellä pääasiassa oltiin ja vielä eturivissä joka päivä.

Vapaapäivä Haniassa.

Paikallinen miekkasankari.

Viimeisenä oksettava paljastus: söin merisiiltä. Näytti oransseilta toukilta, koostumus oli niljakkaan limainen ja maistui merivedeltä.

Kreetan kaks ekaa päivää

Saapumisiltana löydettiin viikon kolmanneksi paras ravintola Hanian keskustasta hieman syrjässä pahimmilta turistikaduilta.

Yks viikon ruokakohokohdista koettiin ekana iltana. Paistettu halloum-tyyppinen juusto eli saganaki.

Mikko Hanian keskustassa Venetsialaisessa satamassa.

Löydettiin suloinen katukoira nukkumasta kultasepänliikkeen edestä.

Ensimmäinen yö ja ensimmäinen koulutuspäivä takana, jonka kunniaks tilattiin Piña Coladat. Oli muuten aika viinaisaa kuten muutkin drinkit mitä tuolla tilas.

Palmuun nojailua meidän hotellin kotikadulla ja kaukana horisontissa siintää lumiset vuoret.

Meille järkättiin sunnuntaina illallinen hotellin altaalla. Jälkkäriks vedin mansikan makuisen Daquirin.

Kimallelakkahelvetti

Oon lähdössä huomenna koulutusmatkalle Kreetalle. Tää tarkoittaa käytännössä suunnilleen sataa parturi-kampaajaa kotkottamassa ees taas hiustenpidennykset ja kimallelakat pöllyten. Matka kestää viikon ja vapaapäiviä mahtuu aikatauluun kaksi, joten jos jollain on vinkkejä mitä Haniassa voi tehdä, niin kakistakaa ulos.

En oikein tiedä mitä odottaa matkalta, koska parturi-kampaajat on yleisesti suht rasittavaa porukkaa, vaikka itse sanonkin. Onneks mukana on mun ihana Mikko!

Tää kuva on viime syksyn Tigi Photo Awardseilta, joissa teemana oli carnivale. 

Nää on tän vuoden hiusmessuilta Helsingistä. 

Vappu meni jo

Meni meni, mutta tässä muutama kuva mun vapusta.

Laitettiin jo lounasaikaaan grilli kuumaks.

Vappu oli myös Junon ekoja päiviä pihalla.

Savustettiin ekaa kertaa tofua itse. Oli pakko heittää varmuuden vuoksi yks paketti myös grilliin, jos meidän savustukset ois tullu pöntöstä ulos hiiltyneenä.

Mut kyllä se savustus onnistu! Ai että, miten hyvää oli!

Vapun päivänä lähdin Junon kanssa piknikille. Evääksi leivoin suklaa-kookoscupcakeja.

Junolla tais olla hiukan darra ravattuaan koko Vapun aaton ulkona, koska se oksensi heti herättyään. Reippaana lähettiin kuitenkin anarkistiselle vapputorille Hesperian puistoon.

Ylensyöneenä matkalla kotiin syömään lisää. Juhlapäivät on siitä kivoja, että ruoan kanssa tulee yleensä vedettyä täysin överiksi. Ja huonoja siitä, että 80% ihmisistä vetää juoman kanssa saman homman. Tän vuotinen Vappu meni mun osalta kyllä oikein kivasti eikä muutkaan ihmiset ehtineet ärsyttää liikaa, vaikka tuolla kylillä liikuinkin.

Rantahäät ja margariittakankkunen

Juhlin viikonloppuna kaveripariskunnan rantateemaisia häitä eräässä Helsingin akvaariokeskittymässä. Häävieras statuksen lisäksi suoritin myös kampaajan, pitopalvelun ja yleisjärkkärin virkaa.
Tässä tuoreen rouvan teemaan sopiva kampaus, jonka koristelin oikealla orkidealla.

Vastasin osittain häiden jälkiruokatarjoilusta leipomalla cupcakeja, jotka pääsin kuorruttamaan vasta paikan päällä. Onneks sain apua parilta kaverilta.

Ryystin rouvan lempijuomaa eli mansikkamargariittaa siihen malliin, että sunnuntaina oli kevyt kankkunen.

Darrasta huolimatta reippailin seuraavana aamuna kaverin järkkäämälle kuukausittaiselle sunnuntaibrunssille, johon itse tyydyin häiden leipomisurakan uuvuttamana kuskaamaan kaupan eineksiä. Lautasella muiden brunssittelijoiden omatekoisia herkkuja. 

Otettiin myös varaslähtö vappuun korkkaamalla lasilliset skumppaa.

Kastemadon matka

Vuonna 2005 olin 19-vuotias ja  tää oli mun mielestä paras biisi.



Kuvittelin aina miten tän soidessa pieni kastemato pakkaa tavaransa lakanaan, sitoo lakanan kepin nokkaan, heittää olalle ja lähtee matkalle. Tää biisi tekee mut edelleen yhtä onnelliseks kuin silloin 7 vuotta sitten ja mun päässä pyörii yhä sama tarina pienestä kastemadosta.

Porvooseen ja takas

Harrastin kotimaan matkailua viikonloppuna pyöräilemällä Helsingistä Porvoosen ja takas. Kilometrejä kertyi sellaiset 130 ainakin. Nää kaikki kilometrit ei siis kasaantuneet yhdelle päivälle, vaan nukuttiin Porvoossa yks yö majatalossa ja ajettiin seuraavana päivänä takaisin kotiin.

Kuvan vaalean vihreä rakennus oli meidän koti yhden yön ajan ja sijaitsi Vanhan Porvoon puolella.

Söin tähän astisen elämäni ehkä parhaan tofuburgerin! En ois ikinä uskonut, et sen saa Porvoosta! Tosin voi olla, että 60 kilometrin pyöräretki ja huutava nälkä hiukan avitti tätä mielikuvaa.

Turistikuva! Aurinkoa riitti, vaikka alunperin säätiedotus melkein torpedoi meidän reissun ennustamalla matkapäiviksi räntää.

Kotona tajusin tuhlanneeni viimeiset rahat maakuntamatkailuun, joten illalla lähdin vielä dyykkauskierrokselle. Leipien ja salaattiainesten lisäksi löysin kimpun ruusuja.

Pakkohan ne oli Aalto-maljakkoon laittaa.

Paluu yläasteelle

Tein eilen kaikkien köksäntuntien vakion eli mokkapaloja, suklaaneliöitä tai miksi niitä nyt jokainen kutsuukaan.

MOKKAPALAT (melkein vegaaniset)

4dl vehnäjauhoja
2tl vaniljasokeria
2tl leivinjauhetta
1,5dl vettä
2dl sokeria
3tl kananmunankorviketta + 6rkl vettä (vatkaa keskenään)
100g margariinia

Kuorrute:
3rkl vahvaa kahvia
2rkl kaakaojauhetta (3-4rkl jos käyttää kaakaojuomajauhetta)
puolikas paketti tomusokeria
70g margariinia

Sekoita aineet keskenään. Levitä taikina pellille ja paista 200:ssa asteessa 15-20 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä kunnolla ennen kuorruttamista.

Mun mokkapaloista tuli melkein vegaaniset, koska en tullut tarkastaneeksi strösseleiden tuoteselostetta. Strösseleissä oli siis käytetty pintakäsittelyaineena mehiläisvahaa. Tosin oon kyllä tavannut vegaaneja, jotka ei ole niin tiukkoja ruokavalionsa suhteen ja olis syönyt noita strösseleistä huolimatta. Niin tai näin, mutta tässä kohtaa ei kuitenkaan suurta vahinkoa tapahtunut meinaan noi kaikki katos ihan omaan napaan.

Neljä sunnuntaita

Pääsiäisenä kestitsin sukulaisia ja söin liikaa, joten luvassa ruokakuvia ja yksi resepti ihan vaan brassailun vuoksi.

Tein ensimmäistä kertaa pashaa ja vielä kahteen eri muottiin. Toinen näytti tissiltä ja toinen nänniltä.

Rosmariiniseitanpaisti ja minttuhyytelöä.

Iskä toi marsipaaneja.

Kasvissyöjän triplalihamakaroonilaatikko eli seitan-tofu-soijarouhe!

PEKAANIPÄHKINÄKUPPIKAKUT (vegaaniset)

3,5dl vehnäjauhoja
150g margariinia sulatettuna
2tl kananmunankorviketta + 4rkl vettä (vatkaa keskenään)
1tl kanelia
1tl neilikkaa
1tl inkivääriä
1tl leivinjauhetta
1/2tl suolaa
1/2tl ruokasoodaa
1,5dl vettä
1dl rouhittua pekaanipähkinää

Kuorrute:
100g pehmeää margariinia
2-3dl tomusokeria
1/2dl rouhittua pekaanipähkinää

Sekoita aineet keskenään ja jaa taikina vuokiin. Paista 200-asteessa 15-20 minuuttia. Anna kuppikappujen jäähtyä hyvin ennen kuorruttamista.

Nyt voikin alkaa odottelemaan vappua.