Joululoma in my ass

Syön viime kertaiset sanani enkä kirjoita seitanista tai minttusuklaakakusta. Molemmat saivat paljon kehuja ja reseptit osoittautuivat toimiviksi, mutta kuvat jäivät taas kerran ottamatta. Sitä paitsi joulu meni jo.

Tein jouluna samaa mitä monet muutkin suomalaiset: söin liikaa, nukuin liikaa, näin sukulaisia ja makasin laakereillani. Joulusta jäi käteen uudet tyynyt ja peitot sekä keittiösakset. Ai niin ja piereskelevä koira. Joulun ajan ylensyöntiin sorruttiin siis näköjään myös Junon kohdalla.

Omenahyve

Pyörähdin jouluna myös synnyinkaupungissani Turussa, jossa ahdin napaani tuon yllä olevan lautasellisen omenahyvettä. Paikka oli Fontana-niminen kahvila Aurakadun ja Linnankadun kulmassa, johon kannattaa vääntäytyä ison annoskoon perässä. Muistan teininä käyneeni siellä useamminkin, mutta paikka oli muuttunut ja onneksi huomattavasti parempaan suuntaan.

Mä ja Juno matkalla Turkuun

Mulla on myös uudet hiukset. Hieman kuparisemmat ja otsis on vaihtunut sivulle. Tuossa kuvassa ne kyllä näyttää jotenkin oudolle. Johtuu varmaan siitä, että en ollut pessyt niitä ja odotin pääseväni Turussa saunaan.

Uuden vuoden aatto lähestyy ja raketteja paukkuu jo Pasilassa. Aion mitä luultavimmin olla kotona Junon kanssa ja koittaa tunkea sen korviin pumpulia, jotta sen elämä ois sinä iltana hiukan siedettävämpää.

Joululoma in my ass. Iso Roballa ollaan töissä. Uuden vuoden aattonakin.

Kanaviillokki

Useimmat taitaa jo painia jouluruokien parissa. Niin mäkin, mut tänään tuli syötyä siinä muun askartelun lomassa muutakin ruokaa. Mulla on paha(?) tapa kutsua liharuoista muunneltuja kasvisruokia niiden alkuperäisellä nimellä. Kanaviillokki, makaroonilaatikko, jauhelihakastike ja mitä näitä nyt on. Oikeasti noi ois varmaan soijapalacurrykastike, soijarouhelaatikko ja soijarouhekastike tai jotain sinne päin. No joka tapauksessa tässä mun versio kanaviillokista.

Noi palaset näyttää erehdyttävästi lihalta, mutta voin vakuuttaa, että soijaa ne on.

KANAVIILLOKKI

soijapaloja tai soijasuikaleita
kasvisliemikuutio
vettä
sipuli
punainen paprika
oliiviöljyä
2-3tl currya
1tl pippuria
1tl suolaa
purkki ruokakermaa tai soijakermaa

Kiehauta ruunsaasti vettä ja lisää joukkoon kasvisliemikuutio ja sen jälkeen soijapalat. (Soijapaloja tulee keittää runsaassa vedessä. Keittoaika riippuu soijapalojen koosta ja valmisteen merkistä. Omissa paloissa meni 25 minuuttia, joka on jo aika paljon. Yleensä 10 minuuttia riittää ainakin suikaleiden kohdalla.) Kuullota sipuli öljyssä ja lisää reilun kokoisiksi paloiksi pilkottu paprika. Lisää pannulle curry, pippuri ja suola ja paista 3 minuuttia välillä käännellen. (Käytän itse yleensä kanaviillokkiin kaupan tavallista currya. Jos tykkää tulisemmasta, voi hyvin käyttää aasialaista currya.) Lisää pannulle soijapalat, lisää tarvittaessa mausteita (ohjeessa noin-määrät, itse harvoin käytän mittaa) ja paista toiset 3 minuuttia. Lisää lopuksi joukkoon kerma ja anna kiehua viitisen minuuttia.

Lisukkeeksi sopii riisi. Itse käytin täysjyväriisiä. Toisena lisukkeena tarjoilin retiisejä salaattipedillä. JES! Oon aina halunnut päästä sanomaan SALAATTIPETI!

Kanaviillokin lisäksi oon tehnyt tänään kaksi seitankinkkua, jotka on jääkaapissa maustumassa ja odottamassa huomista täyttämistä ja paistamista. Lisäksi leivoin minttusuklaakakun, joka myös odottaa jääkaapissa huomista kuorruttamista. Niistä lisää seuraavassa postauksessa.

Pikkujoulut #3

Kolmansiin pikkujouluihin suuntasin Turkuun. Kävin siellä lukion, joten lähdin vanhojen lukiokavereiden kanssa Turku-Tukholman risteilylle. Osaa noista tyypeistä en ollut nähnyt vuosiin, mutta meininki ei ollut muuttunut yhtään sitten lukiovuosien. Oli ihan pirkeleen hauskaa! Kuvamateriaali reissulta on suurilta osin sensuroitava, mutta tässä pari julkaisukelpoista.

Mun maihari päätyi pullonavaajaksi

Jos oisin mutsi, niin täs ois mun poika

Koitetaan saada viimeisetkin lirut viinitonkasta

Seuraavat pikkujoulut onkin vasta ens vuoden puolella. Ollaan oltu Mikon kanssa niin kiireisiä, että päätettiin suosiolla pitää firman pikkujoulut tammikuussa. Hyvä homma, koska nää viimeisimmät oli sen verran rankat ja kuluttavat, että en varmaan suostuis lähtemään tällä viikolla enää mihinkään.

Keittoaika

Ulkona ei edelleenkään ole erityisen kylmä, mut mun on kuitenkin tehnyt jo monta viikkoa mieli alkaa syömään keittoja. Salaatit kuuluu kesään ja keitot talveen, se on mun mielipide. Tottakai se johtuu myös siitä, että talvella on tarjolla hyviä kotimaisia juureksia ja vihannekset taas on suhteellisen hanurista. Ulkomainen vetinen kurkku ja mauton, väritön ja usein vielä raaka tomaatti, yök. Sitäpaitsi juurekset on halpoja! Itse ostan kyllä usein luomujuureksia, mutta siltikään ei tämän päivän ruoalle kertynyt hintaa kuin kuutisen euroa. Ja sillä kuudella eurolla saa kattilallisen!

Keittokauden aloitukseksi tarjoilin itselleni lounaaksi tällaista:

PUNAJUURIKEITTO ja paahdettuja siemeniä sekä pähkinöitä

3 isoa punajuurta (noin 900g)
8 pientä perunaa (noin 400g)
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
noin puoli litraa vettä
kasvisliemikuutio
1tl timjamia
1tl jauhettua muskottipähkinää
1rkl soijakastiketta
1dl kasvikermaa
2dl maapähkinöitä
1dl auringonkukansiemeniä
1/2tl suolaa


Pilko ja nakkaa kattilaan punajuuret, perunat, sipulit ja valkosipulit. Lisää vettä kattiaan niin, että juurekset ja sipulit juuri ja juuri peittyvät. Kattila liedelle, kansi päälle ja kun vesi kiehuu lisää joukkoon mausteet. Keittoaika riippuu siitä kuinka isoja palasia olet alunperin pilkkonut. Puolisen tuntia (+/- 10min) riittänee, mutta koita vielä haarukalla, että punajuuret ovat pehmeitä (niissä menee yleensä kauemmin kuin perunoissa). Ota kattila liedeltä ja soseuta seos sauvasekoittimella. Soseuttamisen jälkeen lisää kasvikerma.
Kuumenna pannu täydelle teholle ja lisää siemenet, pähkinät ja suola. Paahda täydellä teholla välillä käännellen kymmenisen minuuttia.

Tässä perusohje, joka on siis vegaaninen. Yhtä lailla joukkoon voisi pähkinöiden ja siemenien sijasta lisätä esimerkiksi krutonkeja.

Mietin tässä just, että seuraavaksi vois tehdä maa-artisokkakeittoa.

Bändivihko

Alotettiin mun kaverin kanssa pari kuukautta sitten kehittelemään uutta bändiprojektia. Biisejä on saatu enemmän ja vähemmän kasaan muutama, joten mun oli korkee aika hankkia bändivihko. Edellisestä bändivihkosta onkin vierähtänyt useampi vuosi. Kun muutin Helsinkiin vuoden 2006 loppupuolella, alkoi myös bändihommat vähitellen kuivahtaa kokoon ja heitin vanhan vihkon nurkkaan. Jos joku ei tiedä mikä on bändivihko, niin se on sellanen vihko, joka kulkee aina mun mukana. Siihen voin kirjottaa kaikki ideat ylös, koska mulla on paha tapa unohtaa melodiat, sanat ja muu tärkeä, jotka putkahtaa mieleen sporassa, töissä tai muussa yhtä epäkäytännöllisessä paikassa. Ja tietysti vihko pitää aina olla mukana treeneissä. Muuten kaikki paikat on täynnä epämääräisiä pikkulappuja, joihin oon treeneissä tuhertanut jotain epämääräistä ja niitä lappuja on erittäin helppo myös hävittää. Kuulostaa ehkä vähän urpolta ja ehkä myös vähän esikoululaisen toiminnalta, mutta musta bändivihko on paras vihko!
 

Meidän bändihommat on vielä aika alkutekijöissä, joten muuta sanottavaa mulla ei taida tällä erää vielä olla. Paitsi, että oon tosi innoissaan jo!

Pikkujoulut #2

Nyt on toiset pikkujoulut takana ja olo sen mukainen. Eilen oli Oranssin pikkujoulut Suvilahdessa, johon mä ja kundi tehtiin joulutorttuja.

Siemailtiin torttutalkoiden lomassa vähän skumppaa ja kuvassa näkyykin ehkä sen seurauksena kundin käsitys hyvästä vitsistä. Täytyy kyllä myöntää, että nauratti toi muakin. Jos joku ei huomaa kuvassa mitään outoa, niin vinkkinä: Etsi hakaristi.

Piilotettiin Hitu-henkinen joulutorttu kekoon niin, että sitä ei päälle näkynyt. Se toimi siis eräänlaisena mantelina. Tänään oon miettinyt, että kuka sen mahtoi loppupeleissä saada. Vieraita ja  torttuja oli lähemmäs sata, joten vaikea sanoa.

Ainoa kuva itse kekkereistä on tässä. Sain kundin pikkuveljeltä noi lasit, koska ne kuulemma sopi mulle paljon paremmin, kuin hänelle itselleen.

Seuraavat pikkujoulut onkin jo viikon päästä. Oon lähdössä vanhojen lukiokavereiden kanssa Turku-Tukholma-risteilylle. Onneksi mulla on vielä viisi päivää aikaa toipua näistä eilisistä.

Pikkujoulut #1

Mun tämän vuoden ensimmäiset pikkujoulut oli torstaina fem.issä. Kalliossa sijaitseva fem. on neljän suomalaisen brandin putiikki ja työhuone, jonne mun ja Mikon tie vei suoraan töistä.

Lähtökuopissa Iso Roballa.

Mukana fem.-kollektiivissa on tällä hetkellä Mirkka Metsola, Kaisa Riivari, Raivio & Kulju sekä &BROS. Jokaiselta merkiltä oli Flemarilta löytyvässä liikkeessä syksyn ja talven uutukaisia esillä.

Mä seinäruusuna.

Tota Raivio & Kuljun kaulusta toivon joululahjaksi!

Ihanimmat seuramiehet Niko ja Mikko.

Seinällä Mirkka Metsolan magee tunika ja &BROS:n upee lakana.

Kaisa Riivarin ja Mirkka Metsolan asuja

Jekku-baari!

Lisää ihania seuramiehiä! Mä ja Jere.

Mä ja Olli.

Mun turkulaiset kaverit Saana ja Olli tuli myös fem.iin, josta päädyttiin ensin parille Cellaan. Koska harvemmin nähdään ja he olivat tulossa meille yökylään, päätettiin jatkaa matkaa vielä Siltaseen.

Illan viimeisiä kuvia. Vasemmalla Saana niin nättinä.

Kiitos fem.in porukalle letkeistä kekkereistä!