Perjantain porsastelut

Itse tehdyt falafelit kera lohkoperunoiden ja tilli-hunajakastikkeen.
Falafelien ohjetta en julkaise, koska se ei ole mun oma. Mistä tulikin mieleen, että ois korkea aika kehitellä sellainen! Eli tää on ainoastaan röyhkeää leuhkimista sillä, mitä tuli syötyä.
Perunoissa on mausteena merisuolaa, oliiviöljyä, grillausmaustetta ja timjamia.
Kastikeessa on purkki kermaviiliä, puoli punttia tilliä ja 2 lusikallista hunajaa.

Uusi mallisto kevätfiiliksissä

Keväiset kampausinspiraatiot tallentuivat eilen filmille Osos Polaresissa.
Kuvasimme lisäksi kilpailukuvat Tigin ja Pinni-lehden järjestämään hiuskuvakilpailuun, joten muutaman lookin jätämme julkaisematta syksyyn asti. Kevään kuvat julkaisemme karkean arvion mukaan kuukauden kuluttua.

Kuvaajana toimi tuttuun tapaan Yvonne Finell. Taustalla minä viimeistelemässä kampausta.

Tiimiin liittyi tällä kertaa Satu-Maarit, joka kevensi mun työurakkaa tekemällä menestyksekkäästi meikit Mikon kuviin. Meikattavana Jere, joka mallaamisen lisäksi toimi stailausapuna ja kiikutti kuvauksiin ison kasan asuja.

Jossu odottamassa vuoroaan. Sain inspiraation hiuksiin erään kuuluisan muotisuunnittelijan kevään näytöksestä. En viitsi mainostaa kenen, koska mun mielestä se kuulostais jotenkin kliseeltä.

Ihana Mikko <3

Tässä paljastuu hiukan liikakiin mun kilpailukuvasta. En kuitenkaan malttanut olla julkaisematta tätä, koska Siiri näyttää niin älyttömän hyvältä! Asusta kiitos Jussi Salmiselle. Lopputuloksesta tuli juuri sellainen, mitä toiveikkaimmissa kuvitelmissani mietin. Ihanaa, kun kaikki palaset loksahtaa paikalleen!

Jere kameran edessä. Hiukset Mikon ja meikki Satu-Maaritin.

Mä ja Mikko pohtimassa viimeistä silausta. Samalla tajuttiin myös, että kampaajien omat hiukset näytti kuvauspäivänä aivan järkyttävältä.

Marita meikissä.

Mikon malli Raakel kuvausvuorossa. Asu on Jussi Salmisen Olav-merkiltä.

Viimeiset hiusten hipelöinnit ennen kuvausta.

Miljoonat kiitokset malleille eli Siirille, Jossulle, Maritalle, Sinille, Jerelle, Yvonnelle ja Raakelille!
Yvonne, olet meedio!

Ruokarajoitteisten koira

Mä ja mun poikaystävä ollaan kasvissyöjiä, joka näkyy väkisinkin myös siinä, mitä meidän koira syö. Juno syö päivittäin normaalia koiran ruokaa, mutta herkut on usein kasvis- ja hedelmäpainoitteisia, koska niitä löytyy aina jääkaapista. Junolle onkin viime aikoina tippunut niin ruusukaali, maapähkinät kuin banaani. Viime viikolla löytyi uusi suosikki.

Hunajameloni!

Juno oppi nopeasti jyrsimään irti vain sen hyvän ja pehmän osan, vaikka se aluksi koittikin syödä koko palasen kuorineen.

Banaanista Juno oppi pitämään jo pentuna. Tämä juontaa juurensa Turku-Helsinki-junamatkaan, kun konnari tarjosi Junolle palasen banaania. Konnari oli täysin rakastunut tuolloin puoli vuotiaaseen Junoon ja halusi antaa sille jotakin hyvää palkinnoksi rauhallisesta matkustamisesta. Oikeastaan siitä lähtien aloin tarjoamaan koiralle erilaisia marjoja, hedelmiä ja vihanneksia.

Olav - show!

Osos Polares eli mun ja Mikon putiikki kävi eilen tekemässä hiuslookit Olav:n muotinäytökseen. Merkin takana oleva Jussi Salminen esitteli Olav:n ensi syksy-talven mallistoaan.
Napsin muutamia behind the scenes-tyyppisiä kuvia, minkä hiusten puleeraamiselta ehdin.
Kuvien tapahtumapaikkana oli Gallery Kalhama & Piippo ja mallit tulivat BRAND:lta. 

BRAND-toimiston malleja odottelemassa vuoroaan kampaukseen

Mikolla homma hallussa

Mallien työstä iso osa on odottelua

Samoin kampaajien :)

Asujen hienosäätöä takahuoneessa

Vihdoin catwalk!

Sama asu toisesta suunnasta

Sämpylii

Kauan sitten mun ulkopaikkakuntalainen kaveri Turussa asuessaan väitti, et ei kukaan voi sanoa sämpylöistä monikkona sämpylii. Tiedoksenne: turkulaiset voi!

Kaapin jämistä vääntyi tänään salaatti ja sämpylii.

Salaattiin ei ole sen kummempaa ohjetta, kuin paista voissa sipuli, valkosipuli, sokeriherneet, herkkusienet ja kesäkurpitsa. Mausta soijalla ja seesamiöljyllä. Anna jäähtyä hetki ja sekoita paprikan, tomaatin ja salaatinlehden joukkoon.

SÄMPYLÄT

5dl vettä
25g hiivaa
1tl suolaa
1/2dl auringonkukansiemeniä
2rkl siirappia
5-6dl kolmen viljan-jauhoja
50g voita sulatettuna

Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen ja sekoita sen jälkeen joukkoon kaikki loput aineet. Anna taikinan kohota puoli tuntia, muotoile sämpylät ja paista 225 asteisessa uunissa 10 minuuttia. 

Kampauspöytä

Asun 1900-luvun alussa rakennetussa puutalossa, jonka aiemmat asukkaat olivat osittain remontoineet 80-luvun lopulla.

Vessan lattiaan oli tämän remontin yhteydessä lätkäisty 80-luvun hengessä yrjöttävä muovimatto. Seinät olivat valkoiset, joka oikein kiinnitti huomion kulahtaneeseen lattiaan. Muutenkin meidän vessa on tosi iso, joten mun poikaystävä ehdotti, että sinnehän mahtuis hyvin mulle oma kampausnurkka. Mä puolestani ehdotin, että maalattais seinät värillä, joka varmasti veis huomion pois lattiasta.

Tältä vessa nyt melkein valmiina näyttää! Valittiin väriksi oikein kirkas keltainen, joka osoittautui täydelliseksi valinnaksi. Melkein valmis sen takia, että mun mielestä toi nurkka vaatii vielä valaisimen ja ehkäpä maton lattialle.

Pöydän mun poikaystävä pelasti roskalavalta. Vanhaan maaliin oli kynttilä polttanut jälkiä, joten meillä pöytä sai uuden maalipinnan. Peili löytyi Valtterin kirppikseltä.

Oon aina haaveillut kampauspöydästä ja nyt melkein 26-vuotiaana vihdoin sain sen! Lisäksi sain tyrkylle mun koruja, koska nyt niitä varmasti tulee käytettyäkin enemmän.

Tän kuvioidun henkarin löysin viime syksynä Kööpenhaminasta, johon silloin jo suunnittelin laittavani mun korvikset roikkumaan.

Sain mun Mariskoolit esille ja hyötykäyttöön niin, että edes mun poikaystävää ei ärsytä niiden olemassaolo. Tiedän, että monet vihaa Mariskooleja ja rinnastaa ne ärsyttävyyden tasolla samaan sarjaan Unikko-kuosin kanssa, mut mua ne kuitenkin viehättää suuresti. Siis Mariskoolit, ei Unikot.

Kampauspöydälle laitoin myös mun aarteen eli äidin vanhan korurasian. Muisti pätkii pahasti enkä ole oikein varma kuinka vanha tuo korurasia oikein oli, joten äiti, jos luet tätä niin kerro!

Kun bailaus vaihtuu käsitöihin

Niin, viime aikoina mua on kiinnostanut enemmän ompelu ja virkkaus kuin kreisibailaus.

Violetti (tai sininen, riippuu millaisessa valossa katsoo) pillerihattu, jonka muodistin itse silkkihuovasta.

Fetsi, jonka tekemisestä intoilin jo vuoden alussa! Tähän hattuun tein myös muotin itse, koska sopivaa ei valmiina löytynyt. Materiaalina fetsissä käytin velouria.

Tyydyin kuvaamaan hatut sellaisinaan, vaikka näin jälkeen päin ajateltuna olisihan ne paremmalta näyttäneet asiaan kuuluvan asun kanssa. Ehkä hehkutan niitä vielä myöhemmin.

Molemmat hatut tein Helsingin Työväenopiston hattukurssilla. Seuraava kurssi järjestetään vasta ensi syksynä, johon aion kyllä ehdottomasti osallistua uudestaan, jos vain aikataulu sallii. Mulla on monesti ideoita mielin määrin, mutta ei tilaa tai aloitekykyä lähteä kaikkea toteuttamaan. Siks totesinkin kurssin olevan mulle näppärä tapa ryhtyä toteuttamaan itseään. Kaiken lisäksi kurssilta saa opetusta, joten tulee kokonaan vältettyä ne pahimmat tyrimiset.

Jälleen kerran kuvien ottamista häiritsi karvainen apuri, jonka kuono tai turkki osui miltei joka kuvaan...jämälangoista virkattu kasa neliöitä näytti kiinnostavan Junoakin kovasti. Nuo neliöt olisi tarkoitus yhdistää peitoksi, kunhan niitä on tarpeeksi. Arvioisin tässä vaiheessa olevani ehkä projektin puolivälissä. Tuollaista neliötä kutsutaan monessa yhteydessä Isoäidin neliöksi ja sen ohje löytyy varmasti netistä moneltakin sivulta.

Tässä kirjoittaessa tuli taas mieleen kolme ideaa, jotka olisi kiva toteuttaa ennen kesää. Niihin tarvitsisin tosin saumuria, joka on hiipinyt mun hankintalistalle salakavalasti. Jos joku tätä lukeva tietää mistä saisi käytetyn ja hyvän hintaisen saumurin, niin pyydän nöyrästi vinkkejä!

Too cool for school

Uus väri hiuksissa...

...sekä fiilistelyä alkaneesta keväästä ja mahdollisuudesta käyttää aurinkolaseja.

Korkkaus

Ensimmäistä kertaa aurinkolasit päässä tänä keväänä.

Ensimmäinen näkemäni neulegraffiti.