Potilas

Mun koira Juno on ollu pennusta asti melko herkkämahainen, minkä vuoksi se harvemmin saa keksejä tai luita kummallisempia herkkuja. Tiistai-iltana päätin antaa sille palan naudan ruokatorvea (tiedän, HYI S**T**NA), jota se ei oo koskaan ennen syönyt. Reipas tyttö veti koko palan yhdeltä istumalta ja kävi nukkumaan. Samana yönä ilmestyivät ekat reaktiot: Juno herätti mut yöllä sekä aikaisin aamulla viemään sen ulos. Juno ei myöskään syönyt ruokaansa, mikä oli tosi outoa yleensä todella ahneelle koiralle.

Pikkuinen potilas kuono turvonneena

Illalla, kun tulin töistä kotiin, oli Junon kuono turvonnut ja se raapi ja nuoli itseään jatkuvasti. Vaikutti vahvasti allergiselta reaktiolta, joten varmistin asian vielä soittamalla eläinlääkärille. Lääkäri neuvoi hakemaan apteekista Kyypakkauksen, jota usein käytetään ampiaisen- tai mehiläisenpistojen ensiapuna. Vaikka kutina ja turvotus alkoivat lääkkeiden avulla hellittää, oli Juno todella levoton koko viime yön. Se ei juurikaan nukkunut, raapi itseään ja vikisi, joten en saanut itsekään nukuttua.

Aamulla neiti söi ruokansa normaalisti ja jaksoi hiukan leikkiäkin. Ainoa stressin aihe tässä oli, että me ollaan lähdössä huomenna Kööpenhaminaan ja Junon olisi tarkoitus mennä hoitoon. On tosi inhottavaa lähteä matkalle, jos kotona ei ole kaikki kunnossa. Onneksi hoitopaikka on hyvä ja tuttu. Juno on menossa sen ja mun entiselle kämppikselle hoitoon, joka kyllä tuntee Junon ja pitää siitä hyvää huolta.

Kahden stressatun ja valvotun yön jälkeen matkustaminen ei kauheesti innosta, mut eiköhän tää tästä. Pääasia, että Juno näyttäis nyt olevan kunnossa.

Sienisavotta

Oon ollu koko syksyn tosi kiireinen, joten sienestäminen ois ollu käytännössä mahdotonta. Lisäks turkulainen kun oon, en juurikaan tunne pääkaupunkiseudun sienestysmaita. Valitin asiasta mun kaverin Mikon kuullen, joka ehdotti, että sen äiti vois kerätä mulle suppilovahveroita. Karjalassa niitä kuulemma on silmän kantamattomiin.

Tänään mun kauan odottama suppilovahveroläjä saapui ja ilta meni mukavasti sieniä paistellessa ja pakastaessa.























Toi sienien paistaminen oli sopivan aivotonta hommaa tähän iltaan, koska oon ollu koko päivän jotenki levottomalla tuulella. Mulla oli bänditreenit alkuillasta ja tuntu, et en pystyny täysin keskittymään niihin, vaikka mulla on ollu vapaapäivä.

Seuraaviin bänditreeneihin mun pitää muistaa ostaa muistivihko ja viilata kynnet lyhyemmiksi. Koitan kirjottaa nää asiat ylös, että muistaisin ne paremmin. Yleensä se auttaa huomattavasti.

Oisin voinu valmistautua mun sienisavottaan vieläkin paremmin. Nimittäin multa ei löytynyt kotoa yhtään ainutta tussia,joka ois tarttunu noiden pakastuspussien etikettiin. Mua vaivaa tää asia ihan mielettömästi! Nyt noi sienet joutuu laittaa pakkaseen ilman nimeä, minkäs teet.

Kiitos Maijalle sienistä! Olet aarre!

Codiaeum variegatum

Täydellinen alku sunnuntaille oli lähtee kukkakauppaan kattelee rehuja, koska olin jo kauan haaveillut uusista huonekasveista.

 

Hienoin, mitä koko kaupasta löyty oli tollanen värikäs puska nimeltään Ihmepensas. Mulle tulee noista lehdistä jotenki mieleen krokotiilin nokka, joka tekee siitä vieläkin hienomman.

Kukkakaupasta löyty tosi huonosti meille sopivia ruukkuja, joten päädyttiin ostamaan tavalliset saviruukut ja rautakaupasta mustaa spray-maalia. Tämän hankinnan johdosta iltapäivästä tuliki melko toiminnallinen ja päätettiin lähtee Suvilahteen, Oranssin Valvomoon maalaamaan ne ruukut ja pari muutakin projektia, jotka on odottanu keskeneräisenä varastossa. 

Pots and pans.

Mun kaveri maalas kukkaruukut, kiitti Jussi!

Mä maalasin pari huonekalua, joista olin kesällä poistanut maalit ja sen jälkeen hionut sekä pohjamaalannut.

Aloitettiin elokuussa remontoimaan meidän keittiötä, joka on edelleen hiukan kesken. Mun kundikaveri löysi roskalavalta keittiöön sopivat astia- ja roskiskaapit sekä vessaan lipaston. Kaikissa on vielä hiukan työtä, mut eiköhän ne lähiaikoina valmistu.

Sunnuntai on tavallaan mun lauantai, joten paria tuntia kauempaa ei jaksanu puurtaa tällä kertaa.

Kanarianlintu

Tänään mun kaveri, bisneskumppani ja luottokampaaja Mikko värjäs mun hiukset.
Lopputulos muistuttaa kanarianlintua tai aurinkoa ja Mikko ehdottikin, et pitäisin seuraavat viikot paitaa, jossa lukis "tulin pelastamaan teidät syysmasennukselta".
Paidasta en oo niin varma, mut uudesta väristä tykkään ihan mielettömästi! Kiitti Mikko!

Illalla meillä syötiin tähän tyyliin.

Paahdoin 8 ruispaahtoleipää uunissa, 200:ssa asteessa ja noin 5 minuuttia.
Ennen uuniin laittamista voitelin ne tällä:
4 rkl oliiviöljyä
1 iso valkosipulinkynsi
1tl mustapippuria
1tl suolaa

Paahtoleipien päälle paistoin kananmunia ja tein tällaista töhnää:
1 avokado
1 purkki artisokansydämiä
1 purkki ranskankermaa
3 rkl majoneesia
Tabascoa
tuoretta basilikaa
Avokado ja artisokat pilkotaan ja sekoitetaan muiden aineiden joukkoon.


















Tähän loppuun viel kuva Junosta, jonka pitkälle nokalle kaikki jaksaa aina nauraa.
Mut onhan se aika huvittava.

Junon rankka elämä

Vaikka oonkin aamuihminen, eikä herääminen tuota mulle vaikeuksia, mä silloin tällöin kadehdin mun koiraa Junoa, joka ottaa rennosti sillä aikaa, kun mä teen mun aamutoimia.

Välillä lauantaisin herääminen kyllä ärsyttää tosissaan, koska mä oon melkein aina lauantaisin töissä ja mun kundikaveri ei. Tällästä mä joudun tääl sit kattelee.

Uno on numero yksi

En ikinä uskonut, että mun eka postaus näkis päivänvalon. Oon nimittäin tosi huono tietokonejutuissa. Onneks mun kaveri autto mua tässä ja sain vihdoin perustettua tän blogin. Seuraavina päivinä tai viikkoina olis vielä tarkotus kysellä lisää joltain siitä miten saisin sivun näyttämään siltä ku haluisin. Nyt se ei meinaan ihan sitä ole...mutta aloitetaan tällä.

Eka postaus ansaitsee tietysti olla ruoka-aiheinen, koska ruokaa mä rakastan. Mun kundikaverin vanhemmat oli tulossa kylään, joten tällaiset tuli väsättyä töiden jälkeen.

Vuohenjuusto-goudajuustopiirakka

TODELLA JUUSTOINEN PIIRAS

Olin tänään nälkäinen ja malttamaton, joten kaupasta tarttui mukaan valmis piirakkapohja pakastealtaasta.
Painelin valmiin pohjan lasivuoan pohjalle ja esipaistoin sitä 200:ssa asteessa 10 minuuttia.

Täyte:
herkkusieniä voissa paistettuna
kirsikkatomaatteja
500g vuohenjuustoa ja goudajuustoa
2 kananmunaa
1 purkki kermaviiliä
1dl ruokakermaa

Juustot, tomaatit ja sienet kokosin pohjan päälle ja niiden ylle kaadoin kermaviili-kananmuna-ruokakermaseoksen.
Koko homma oli vielä uunissa 30 minuuttia.

Ja sitten päivän jälkiruoka.

Porkkana-cupcaket.

PORKKANACUPPARIT

2 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria
2 keskikokoista porkkanaa raastettuna
1 dl soijajogurttia
0,5 dl rypsiöljyä
0,5 tl inkivääriä
0,5 tl kanelia
0,5 tl muskottipähkinää
0,5 tl suolaa
0,5 tl ruokasoodaa
1 tl vaniljasokeria
hasselpähkinärouhetta

Cupcaket olivat uunissa 25 minuuttia ja lämpötilaa oli 175 astetta.
Jäähtyneet cupparit kuorrutin tällä seoksella:

puolikas paketti maustamatonta tuorejuustoa
1/4 pakettia tomusokeria
päälle hasselpähkinärouhetta

Kuvista tuli hiukan käppäsiä, koska en ehtinyt kauheasti panostaa niiden ottamiseen. Vieraat oli jo tulossa ja lisäks mun kundikaveri koitti jo närppiä tota piirakkaa. Mut molemmista tuli ihan mielettömän hyviä, joten kannattaa testata!