keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Vitunnahkaviitta 2

Reilu viikko sitten alotettu nahkaliiviprojekti edisty tänään huomattavasti, ku nakuttelin siihen reilun tunnin ajan pyramidiniittejä.























Mun mielestä se kyl edelleen vaatii jotain. En kyl tiedä vielä mitä ja muutenki mun oli pakko lopettaa urakka, ku kello alko lähenee kymmentä ja alakerran naapurit ei ois ehkä arvostanu enää kauempaa sitä pauketta, joka tosta hommasta lähti.

Keskeneränen tai ei, ni aion laittaa ton huomenna töihin ja CSS:n keikalle.

tiistai 15. marraskuuta 2011

Koulutuksessa 1

Oon nyt kolmisen vuotta askarrellu hiustenpidennyksiä eri firmojen hiuksilla ja eri menetelmillä. Päätin siitä huolimatta käydä tänään muistin virkistämiseks pidennyskoulutuksessa. Samalla pääsin tutustumaan mulle uuden firman hiuksiin. Oon sen verran vakuuttunut tän päivän koulutuksesta, että tästä lähtien Osos Polaresissa käytetään vain ja ainoastaan Crisacen hiusta. Yks mun asiakkaista suostu ystävällisesti mun malliks ja pitääki muistaa kysellä siltä tasasin väliajoin, et miltä se hius on käytössä tuntunu. Parasta ois tietysti kokeilla itse, mut mun hius on tällä hetkellä sen verran tynkä, et taitaa joutuu odottelemaan ens kevääseen.






















Tälle asiakkaalle väsäsin tänään sinettipidennyksen, mut teen myös pidennyksiä teipillä.






















Hommasin myös tänään itelleni uuden kolvin, josta ilmeisesti olin sen verran innoissaan, et unohdin ottaa valmiista työstä kuvan. IDARI!

Tällästä oon tänään puuhaillu, mut samal oli kai myös tarkotus törkeesti mainostaa ja muistutella, et jos pidennys kiinnostaa, niin ottakaa muhun yhteyttä. Meidän liikkeen yhteystiedot löytyy tietty nettisivuilta, jotka linkitin tohon ylemmäs.

Nyt lähen Junon kaa iltalenkille, heippa!

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Jääkarhu Marikiskassa

Saatiin Mikon kanssa eilen meidän liikkeeseen uus kaveri...























NANUK!  Ihana Nanuk on uus tuttavuus, mutta kovin rakas jo nyt.

On meillä ennestäänkin muutama kaveri...






















Junior tossa vasemmalla ja oikealla Rapunzel sekä muutama muukin jääkarhu.
























Tässä mun ja Mikon liike ulkopuolelta. Kohta tulee taas lunta ja saa taistella tiensä kinoksien halki tuohon liikkeen ovelle.

Olin tänään myös avajaisissa. Uudenmaankadulle vanhan pornokaupan tiloihin avattiin uus Marimekon pikkuinen putiikki, nimeltään Marikiska.






















Kiskassa esiteltiin uutta ensi kevään/kesän sisustustekstiilimallistoa.

Liiketilassa oli tosiaan tätä ennen toiminu pornokauppa vuodesta 1972. Pornokaupan omistajan kuoleman jälkeen tilan vuokrannut Marimekko oli saanut tilan näyttämään oikein kivalta kunnioittaen kuitenkin vanhan talon henkeä.

















Liikkeen ulkopuolella odotti Marimekolla päällystetty auto, joka osottautu varsinaiseks nähtävyydeksi, kun japanilaiset turistit räpsi siitä kilpaa kuvia.

Nyt meen odottelee tän päivän Maria!:a, koska siellä on vieraana mun ponitatskan tekijä eli ihana Ilja.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Vitunnahkaviitta 1

Sama kaveri, jolta sain aiemmassa postauksessa näkyneen punaisen lipaston, antoi mulle samalla myös kaks tekonahkaista sohvatyynyä. En oo oikeen tähän mennessä keksiny mihin ne laittaisin, niin päätin tänään saksia ne palasiksi ja ommella niistä nahkaliivin.

Sohvatyynyjen päälliset vielä ehjinä
Palaset ja hapsut työn alla


Valmiiksi ommeltu.























En piirtänyt kaavoja, vaan leikkasin palaset ottamalla mallia mun kesällä kirppikseltä löytämästä mokkanahkaisesta liivistä. Aion lisätä tohon vielä muutaman jutun. Ehkä niittejä tai sit vaan jonkun selkä-badgen. Eli palaan nahkaliiviasiaan vielä lähipäivinä.

Taustalla soi mun kundikaverin pyynnöstä Martti "Huuhaa" Innasen "Viittalaulu"


sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Lamppu

Eiliset tyttöjen Ruskabileet kaverin luona verotti mun tän päivän energiatasoa. Pienestä väsymyksestä huolimatta oon saanu pari hommaa tehtyä, jotka on ollu mun TO DO-listalla muutaman viikon.

 




















Mun kundikaveri löysi pari vuotta sitten kirppikseltä tollasen punasen lampun. Se on tähän asti tönöttäny huoneen nurkassa toimettomana, koska siinä on ollu vanhan mallinen töpseli, joka ei sovi nykyajan pistorasioihin. Vaihdoin mun kundikaverin opastuksella johtoon uuden töpselin, joka oli tosi helppoa eikä se uus kappalekkaan maksanut ku pari euroa. Nyt se vihdoin toimii!






















Kirjotin pari viikkoa sitten meidän reissusta kukkakauppaan. Toinen tän päivän projekti oli laittaa ne silloin hankitut kukat niihin silloin maalattuihin ruukkuihin. Eipä sekään kauan vienyt aikaa, mutta jotenkin tollasen noinkin pienen asian hoitaminen tai alottaminen tuntuu välillä tosi työläältä töiden jälkeen.

Tykkään tosta kuvassa olevasta lipastosta ihan älyttömästi. Saatiin se kaverilta, joka oli joskus vuosia sitten asuessaan Lappeenrannassa dyykannut sen naapurien roskalavalta. Mun kaveri luopu siitä, koska se muutti pienempään asuntoon. Toi lipasto on tosi vanha, 1900-luvun alulta ja se oli löydettäessä kuulemma maalattu mustaksi. Tää kuulostaa musta lähinnä hienon näköisen puun raiskaukselta, joten onneks mun kaveri oli poistanut siitä maalit ja petsannut sen punaisella. Lipastosta puuttuu edelleen vetimet, jotka on ollu myös työn alla jo jonkun aikaa ja joita mun kaverikaan ei saanut koskaan hankittua. Oon jo kattonut sopivia Karjaan Rakennusapteekista, mutta niiden hankkiminen vaatii reissun Karjaalle. Kattoo nyt kauan menee ennen ku sinne ehtii.

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Color Bug

Mulla on mun kaverin Mikon kanssa oma parturi-kampaamo Iso Roballa. Eilen me saatiin käsiimme pitkän odotuksen jälkeen tosi siisti juttu!

















ELI HIUSLUOMIVÄREJÄ! Ideana noissa on se, että hiukset voi värjätä vaikka vain yhtä päivää varten. Luomiväri hierotaan hiuksiin ja sen alle tai päälle lisätään toinen tuote riippuen siitä haluaako voimakkaan värin vai pastellisemman lopputuloksen. Toimii sekä tummaan, että vaaleaan hiukseen ja lähtee kokonaan pois heti seuraavassa pesussa. Värejä löytyy nuo kolme eli oranssi, pinkki ja violetti.

















Olihan sitä pakko heti testata ja meidän harjoittelija Marika värjäs Mikon hiukset oranssilla. Lopputulos ei ollut ihan niin oranssi kuin oisin kuvitellut. Enemmän sellainen persikka, mutta tosi hieno silti! Pitää vielä testata miltä toi oranssi näyttää, jos käyttää eri tuotetta sen kanssa. Mikon tukka on siis oikeasti saman värinen kuin sen parta tossa kuvassa.

Vaikka tän postauksen piti käsitellä vain hiuksia, en malta olla laittamatta ohjetta eilisestä illallisesta, koska siitä tuli ihan mielettömän hyvää.

















PORKKANAGRATIINI

puoli kiloa porkkanoita kuorittuna ja pilkottuna (noin 1cm paksuja palasia)
puolikas sipuli lohkoina
puolikas Aurajuusto murusina
purkki kolmen juuston kermaa
kourallinen maapähkinöitä
1/2 tlk timjamia

Sekoita kaikki aineet uunivuokaan ja laita 200-asteiseen uuniin 45 minuutiksi.

Joku saattaa ihmetellä miks en esikeittänyt porkkanoita, koska gratiinit yleensä valmistetaan niin. Mä tykkään porkkanoista enemmän kun ne on purtavia eikä sellasia keitetyn löysiä. Joten jos säkin tykkäät purtavista, älä esikeitä.

Mulle tuli myöhemmin jotenkin huono omatunto, koska tajusin, et oli kansainvälinen vegaanien päivä ja olin mässäilly juustolla. Toisaalta en halua soimata itseäni yhden päivän perusteella, koska muuten syön tosi usein vegaanista ruokaa. Tollaset päivät on kyllä hyviä, koska silloin jotkut ihmiset saattaa alkaa pohtimaan ruokavaliotaan uudesta näkökulmasta sen ansiosta, että se aihe on tapetilla.

tiistai 1. marraskuuta 2011

Mummoilua Köpiksessä

Terveisii Kööpenhaminasta! Palasin sieltä myöhään sunnuntai-illalla ja eilen oli tatuointipäivä, joten ehdin vasta nyt kirjottaa tänne jotakin meidän matkasta.






















Olin viimeks Köpiksessä vuonna 2000, josta mulla ei juurikaan oo muistikuvia. Olin silloin 7. luokalla, joten mun valokuvatkin siltä reissulta on kavereita poseeraamassa eri katujen kulmissa. Ainut asia, jonka muistan oli, et mua ihmetytti miten monessa paikassa oli kauppa, jossa myytiin vain ja ainoastaan kortsuja. Siellä ne samat kaupat näytti olevan edelleen eikä mulle kyllä vieläkään selvinnyt niiden perimmäinen tarkoitus. Tai siis tottakai tajuan, että spärdäreille on varmasti hyvä olla oma kauppansa, mut en ainakaan muistaakseni oo ennen törmännyt samaan muualla. Ja myydäänkö Tanskassa sit missään muualla kumeja ku siellä? Noiden kauppojen ikkunassa lukee condomeriet ja sisällä roikkuu katosta ja muualta erivärisiä puhallettuja kordareita. Ja nyt mua viel harmittaa et en ottanu kuvaa havainnollistamaan tätä mun pohdintaa. Onko joku muu koskaan ihmetellyt tätä samaa?






















Kaikki tietää, et Köpiksessä pyöräillään paljon. Silti olin tosi otettu siitä, miten hyvin pyöräilijät otetaan siellä huomioon. Talojen kadunpuoleisissa seinissäkin oli usein pitkittäisiä puomeja ihan vaan sen takia, et siihen saa pyörän lukkoon. Mua kosketti suunnattomasti noi kuvassa näkyvät linnun muotoiset kaiteet, joita oli monien kellarikerroksessa sijaitsevien liiketilojen rappusissa.























Yhden kaupan lintukaiteet oli maalattu! Mun mielestä noi oli tosi hienot ja vaadin saada tollaset meijan talon kuistille.






















Vaikka oli Halloween enkä muutenkaan oo bailannut kuukauteen, mun ainoa panostus lauantaina oli laittaa toi Mirkka Metsolan teemaan sopiva paita päälle. Jouduin tosiaan valvomaan tätä matkaa edeltävät yöt, joten bailufiilikset oli aika nollissa ja mentiin nukkumaan molempina iltoina yhdeksältä. Toisaalta sekin oli luksusta, koska harvemmin kotona voi mennä siihen aikaan nukkumaan.






















Oli ihanaa olla vaihteeks hotellissa yötä, kun ei ollut kiire mihinkään eikä todellakaan tarvinnut pariin päivään miettiä imuroimista, pyykkäystä tai jotain muita kotitöitä.

















Sunnuntaina käytiin modernin taiteen museo Arkenissa, jossa oli Warholin & Basquiatin näyttely. Noi kuvassa olevat työt ei oo kyl kummankaan. Otin muutenkin tosi vähän kuvia tältä matkalta ja keskityin enemmän kuvaamisen sijasta ihmettelemään mitä ympärillä tapahtui. Sinne museoon meneminen osoittautui kyllä varsinaiseksi missioksi, koska se oli aika kaukana keskustasta saarella, jonne pääsi juna-bussi yhdistelmällä. Lisäks junassa matkalla sinne tuli tarkastajat, joille näytin vääriä lippuja ja joka onneks jätti sakottamatta, koska oltiin turisteja.

















Tuliaisina Köpiksestä toin kolme nuppia. Toi raidallinen taitaa olla ihan vaan muovia, mutta toi C-kirjain ja atomi-kuviollinen on käsintehtyä posliinia. Ajattelin laittaa ton raidallisen ja C:n siihen keittiön kaappiin, josta aiemmassa postauksessa puhuin. Toi atomi-nuppi menee vessan seinään naulakoks.